Leirit

Miten tehdään hyvä lippukuntaleiri?

Lippukunnan leiri on tyypillinen esimerkki toiminnasta, jossa kaikki ikäkaudet ovat samanaikaisesti läsnä. Miten toteuttaa partio-ohjelmaa kaikki ikäkaudet huomioon ottaen, niin että kaikki saavat ikäkaudelleen sopivaa tekemistä, ikään nähden sopivan tuen, sopivassa suhteessa toisten leirin mahdollistamista ja johtajana toimimista sekä toisaalta mahdollisuutta osallistua itselle suunnattuun ohjelmaan? Tässä tarjotaan monipuolisen lippukuntaleirin järjestämisen tueksi listaa asioista, joita leirin suunnitteluvaiheessa tulee ratkoa. Tietty valinta vaikuttaa uusiin valintoihin. Oleellista on lopputulos, kokonaisuus kaikkien kannalta. Ikäkaudet hyvin huomioon ottavan leirin voi toteuttaa monella tavalla.

Ensin on toki ratkaistava järjestetäänkö kaikille yhteinen leiri vai useampi leiri. Jos leiri on kaikille yhteinen, ovatko kaikki siellä saman ajan ja jos erikseen, kuka toimii johtajana milläkin leirillä jne.

Yksinkertaisuuden vuoksi nyt oletamme, että lippukunta on tänä vuonna päättänyt järjestää yhden leirin, jonka pitäisi toimia kaikille. Tästä seuraa paljon jatkokysymyksiä. Tavanomaisimmin eri-ikäisten huomioon ottaminen tapahtuu leirin ohjelmatuokioissa, aloitamme näistä vaihtoehdoista.

Leirin ohjelmatuokiot

  • tehdään kaikille viidelle ikäkausille aivan omat ohjelmat, yhteistä leirillä on lähinnä iltaohjelmat ja ruokailut
  • tehdään ohjelmat niin, että samasta teemasta on tarjolla eri ikäkausille eritasoisia tehtäviä, joita sitten samaan aikaan rinnakkain tekisivät
  • tehdään osittain yhteistä ja osittain erillistä ohjelmaa, niin että joinakin päivinä toimitaan yhdessä ja joinakin rinnakkain ikäkausiryhmissä
  • tehdään muutoin yhteinen ohjelma, mutta kullekin ikäkaudelle on tarjolla yksi oma päivä

Ikäkausien eriyttämisessä voidaan päätyä johonkin tiettyyn ohjelmaan, esimerkiksi haikin suhteen erilaiset vaihtoehdot voisivat näyttää tältä:

  • satsataan haikkiin ja tehdään kullekin ikäkaudelle omantasoisensa haikki, toteutetaan ne leirillä hieman eri päivinä, niin että johtaja- ja huoltoresurssit riittävät
  • tehdään kaikille haikki samaan aikaan niin että kukin ikäryhmä liikkuu keskenään oman vaativuustason mukaisen reitin
  • toteutetaan haikki kaikille samana päivänä niin, että samoajat toimivat vartionjohtajina tarpojavartioissa ja vaeltajat seikkailijavartioiden kanssa ja sudenpennut liikkuvat aikuisten kanssa
  • samoajat ja vaeltajat ovat omalla haikillaan omissa vartioissaan leirin aluksi tai lopuksi, nuoremmille on haikki yhtenä leiripäivänä yhtä aikaa samoajien ja vaeltajien avulla järjestettynä

Mikäli on valittu ratkaisuja, joissa valtaosa vastuusta jakautuu vaeltajille, on tähdellistä miettiä heille riittävä tuki ja toisaalta jossain kohtaa mahdollisuus myös muuhun kuin muiden leirin mahdollistamiseen. Mikäli toteuttamisessa myös samoajilla on iso vastuu, on erityisen tähdellistä kysyä, mitä muuta leirillä on tarjota heille.

Leirin rakenteet

Itse ohjelmatuokioiden lisäksi partio-ohjelman toteuttaminen näkyy vähintään yhtä paljon leirin rakenteissa, mm. johtajuusjärjestelyissä ja vartiojärjestelmän käytössä sekä leirin pelisäännöissä. Rajallisten resurssien käyttöä suunniteltaessa on tavallista, että eri näkökulmat ajautuvat ristiriitaan keskenään esim. seuraavasti:

  • sudenpennut tarvitsevat jatkuvasti vähintään samoajaikäisen läsnäoloa, siksi tämän turvaamisesta on aloitettava
  • seikkailijat tarvitsevat kavereita, pienryhmän ja isomman ihmisen ohjausta, aikuisen sampoihmisen läsnäolo leirillä on ensisijainen järjestettävä
  • tarpojat tarvitsevat omanikäistensä lisäksi samoajaikäisiä lähelleen sekä aikuisen luotsin, joka päivittäin läheltä seuraa hänen tekemisiään, tämä helposti unohtuu, joten siitä on syytä aloittaa
  • samoajat tarvitsevat leirillä omanikäistensä seuraa ja oman ikäistensä viiteryhmän johon kuulua, tämä on ehkä vaikein käytännössä järjestää, joten siitä on syytä aloittaa
  • vaeltaja ei enää tarvitse omaa leirivartiota, mutta kylläkin jotain, millä erottua samoajista ja toisaalta ihan aikuisista, tämä on helppo järjestää joten sen voi ensin hoitaa ”pois alta”

Kaikki nämä argumentit ovat omallalaillaan perusteltuja, mutta kokonaisuus ratkaisee toimivuuden. Oleellista on se, että kaikkien ikäkausien erilainen tarve aikuisen tukeen on tiedostettu ja riittävän hyvin järjestetty niillä resursseilla, jotka käytössä on.

Vartiojärjestelmän hyödyntäminen on osa partiomenetelmää. Siinä keskeistä on että isompi joukko on jaettu pienryhmiin, joukkoa johdetaan ryhmittäin, yleensä ryhmän johtajia (sen hetkisiä tai pysyvämpiä) apuna käyttäen. Ryhmän jäsen kokee kuuluvansa tiettyyn pienryhmään ja sen kautta isompaan kokonaisuuteen. Soveltamisvaraa tässäkin on runsaasti partiomenetelmän raameissa, totutut tavatkin joustavat kun perinteitä kunnioittavasti sovelletaan. Leirin johdon on nähtävä kokonaisuus, miten vartiot kannattaa muodostaa, mihin niitä käyttää, miten niitä tukea, jotta läsnä oleva leiriläisjoukko käytössä olevilla johtajavoimilla saa parhaan mahdollisen leirikokemuksen.

  • onko vartiojärjestelmän ydin leirillä majoitusjärjestelyissä, esim. joka vartiolla oma teltta
  • käytetäänkö vartiojärjestelmää lähinnä ohjelman toteutuksessa
  • käytetäänkö majoituksessa ja ohjelmassa samaa vartiojakoa vai vaihdellaanko sitä
  • onko vartiokeittiö ehkä valittu leirimuonituksen toteuttamistavaksi, jos näin niin tehdäänkö ruoka samoissa vartioissa kun majoitutaan tai osallistutaan leiriohjelmaan
  • Se mihin vartioina toimimista aiotaan käyttää ja miten on kytköksissä siihen miten vartiot kannattaa rakentaa.
  • onko leirillä lippukunta niin täysilukuisena että on mielekästä käyttää viikkotoiminnasta tuttuja vartioita
  • vaikka ei toimittaisi ns luonnollisissa vartioissa voidaan vartiot koota ikäkausittain, näin saadaan ehkä tiiviitäkin kaveriporukoita ja erilaista tukea tarvitsevia ryhmiä
  • onko ryhmät leirillä jaettu niin että samassa leirivartiossa on eri ikäkausiin kuuluvia jäseniä
  • kuinka vartioita johdetaan? onko vartiolla sama vj koko leirin (ehkä vanhemmasta ikäkaudesta – jos on niin mitä se tarkoittaa myös hänen kannaltaan) vai onko jokainen vuorollaan vj tietyn päivän tai tietyn tilanteen ajan?
  • millaista aikuisempaa tukea vartiot tarvitsevat ja miten se on järjestetty

Vartiojärjestelmällä taataan leiriläiselle lähiryhmä, johon voi kokea kuuluvansa, jonka kanssa kehittää ryhmähenkeä ja kaveruutta, porukka jonka kanssa jakaa leiriarkea. Vartiojärjestelmässä myös opetellaan ryhmässä toimimista, ryhmänjäsenyyttä ja ryhmänjohtamista. Johtamistehtävät kuuluvat jokaisen ikäkauden partio-ohjelmaan siinä missä monet muutkin taidot. Leirillä johtamistehtäviä on tarjolla ryhmänjohtamisessa, erilaisessa ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa, monenlaisten huoltotehtävien muodossa, päivän kulussa esim. lipunnosto, ruokailu, leirin kokoon kutsuminen, hiljaisuuteen saattaminen jne. Johtamistehtäviä tulisi olla tasapainoisesti ja sopivasti suhteessa kaikkeen muuhun tekemiseen.

  • sudenpennulle leiri tarjoaa paljon uutta, myös tilaisuuksia kokea, että kaikki asiat on jonkun tehtävä, hänenkin vuorollaan
  • seikkailijan perusohjelmaa on vuorollaan toimia oman vartionsa vj:na, esim. ottaa vastaan annettuja ohjeista ja välittää niitä muulle ryhmälle
  • tarpojille voi leirillä tarjoutua oivia mahdollisuuksia tutustua niin sudenpentujen kuin seikkailijoidenkin hetkelliseen johtamiseen ja esikuvaksi asettumiseen, mutta näiden nuorempien ikäryhmien hyvinvointi leirillä ei voi olla tarpojien vastuulla, heidän leiri on enimmäkseen jotain muuta
  • tarpojavartioiden vartionjohtajuus on osa samoajaikäkauden ohjelmaa, siten on luonnollista, että samoajien toimimista myös leirillä tarpojavartioiden vartionjohtajina mietitään, mutta leirillä olisi oiva tilaisuus kasvattaa myös samoajien keskinäistä ryhmähenkeä ja tarjota uusia oman ikäkauden haasteita sekä tuottaa tarpojille kokemusta omassa varassaan selviytymisestä ehkä samoajat voivat pareittain tai ryhmänä toimia kummina tarpojavartioille tai seikkailijavartioille
  • ehkä leiri on tarpojaluotsille tilaisuus kerrankin panostaa tarpojiin henkilökohtaisesti ja ”vapauttaa” samoajat täten omaan tekemiseensä
  • samoaja voi ottaa vastuuta leirillä vartionjohtajuudesta tai muista johtamistehtävistä jos hänelle toisaalta on samassa suhteessa tarjottavaksi myös oman ikäkauden ohjelmaa ja oman ikäkauden ryhmä johon kuulua
  • ehkä samoajat voivat vastata joistakin ohjelmakokonaisuuksista/ huoltotehtävistä sen sijaan että toimivat koko leirin kiinteästi ryhmänjohtajina
  • vaeltajaikäinen voi hyvin vastata laajemmistakin kokonaisuuksista leirillä, ansaitsee kyllä taustatukea ja vaeltajaikäisten omaa ulottuvuutta tekemiseen

Leirin huoltotehtävissä on mahdollisuuksia toteuttaa partio-ohjelmaa monin tavoin. Esim. muonitusjärjestelyissä voi itse ravitsemuksen turvaamisen lisäksi olla muitakin tavoitteita ja mahdollisuuksia:

  • Partiolaisten vanhemmat ovat oiva lisäresurssi, heille voi ehkä antaa vastuun leirin muonituksesta vallankin jos väkeä muuten on vähän
  • Muonitus on oiva mahdollisuus lippukunnan vaeltajaikäisille toisella paikkakunnalla opiskeleville, saavat itselleen haastavan tehtävän, nähdä toisiaan, ylläpitää kontaktiaan kotilippukuntaansa ja muonitus hoituu siinä samassa
  • Keittiö on loistava paikka aktiivitoiminnasta jo hieman sivuun jääneille entisille johtajille olla sopivasti läsnä ja tukea lippukunnan nykyjohtajistoa puuttumatta liikaa asioihin
  • Vartiokeittiö jossa kukin vartio tekee oman ruokansa voi olla hyvä tapa kasvattaa vartion henkeä ja oppia yhdessä toimimista, siihen joskus kannattaa satsata vaikka se veisikin aikaa muulta leiriohjelmalta. Tätä voidaan toteuttaa myös osa leiristä, joidenkin ikäkausien ollessa haikilla tms.
  • Keittiövartio joka tehtävänä kiertää muiden huoltotehtävien kanssa huolehtii yhden päivän ruuan kerrallaan koko leirille – luonnollisesti keittiömestarin ohjauksessa

Lue myös