Koloa etsimässä

Jokainen lippukunta tarvitsee tilan, jossa kokoontua. Suurella osalla lippukuntia paikallinen seurakunta tarjoaa kolotilan joko maksutta tai kohtuullista vuokraa vastaan. Lippukuntien, joilla on kolo kunnossa kannattaakin aktiivisesti tehdä työtä sen pitämisen eteen! Seurakuntayhteistyöstä voit lukea lisää täältä.

Maailma on kovasti muuttunut, eikä edullinen, hyvä kolo ole enää mikään itsestäänselvyys. Jos lippukunnallasi on vaara menettää kolo, ota viipymättä yhteys piiritoimistollesi!

Hyvät uutiset:

  • Niitäkin alueita on, joilla kolon löytäminen on helppoa.
  • Useimmat seurakunnat ja muut taustayhteisöt ymmärtävät, miten tärkeää on tarjota partiotoiminnalle tila, jossa toimia
  • Etsivä löytää!
  • Joku tuntee aina jonkun, joka tietää jostain hyvästä tilasta. Kannattaa siis valjastaa koko lähiympäristö, lasten vanhemmat ja sidosryhmät mukaan kolon etsintään, ja kertoa heille avoimesti tilanteesta.

Ikäviä totuuksia:

  • Kolojen menetykset lisääntyvät jatkuvasti ja ne ovat entistä enemmän ”rahasta kiinni”. Hyvä tahto ei aina riitä, kun kyseessä on esimerkiksi kiristynyt taloudellinen tilanne.
  • Piiritoimistolla ei ole koloja varastossa eivätkä työntekijät niitä kykene taikomaan sopiviin paikkoihin, vaikka kovasti haluaisivatkin. Lippukunnan jäsenten, valmentajien ja piirityöntekijöiden on kaikkien työskenneltävä kolon löytymisen eteen.
  • Omaa tilaa on enää harvalla lippukunnalla, eikä monessakaan tilanteessa kololta löydy esim. keittiötä tai varastoa. Koloa saattaa päivisin tai toisina iltoina käyttää joku muukin.
  • Tulevaisuudessa yhä useampi lippukunta joutuu maksamaan kolotilastaan.
  • Ilmaisia lounaita, tai koloja ei ole, vaan kaikkien eteen on lippukunnan tehtävä työtä
  • Lippukunnan on pidettävä suhteita yllä seurakuntaan ja seurakuntaneuvostoon tai muuhun taustayhteisöön tai tilan tarjoajaan koko ajan ja aktiivisesti. Seurakuntien taloustilanne ei aina ole ruusuinen, ja leikkauksia tehdään. Myös kiinteistöistä.

Kun tilanne on jo päällä:

  • Ota yhteys lippukuntatyöntekijään ja valmentajaan.
  • Lippukunnan on oltava itse aktiivinen ja sen kannattaa viipymättä nimetä vastuuhenkilö koloasiaa hoitamaan.
  • Lippukunnan kannatusyhdistyksestä, lasten vanhemmista, vanhemmista johtajista, seurakuntaneuvoston jäsenistä tai muista paikallisista aikuisista kannattaa koota iskuryhmä, joka ryhtyy kolovastuuhenkilön kanssa hommiin.
  • Ensin selvitetään, mikä tilanne oikeasti on, faktat pöytään. Mikä on todellinen tilanne? Mikä on aikataulu? Mikä on taustayhteisön kanta asiaan?
  • Jos nykyistä koloa ei voida pitää, ryhdytään yhdessä etsimään uutta kolotilaa.
  • Lippukunnan jäsenet ja alueohjaajat tekevät listan paikoista alueella, joita voisi harkita, miettiä, tai joilla voisi olla kontakteja sellaisiin tahoihin, jotka saattaisivat tietää jonkun, joka tietää jonkun. Tsekkaa vinkkejä kolonhankintaan ja tällainen on partiokolo –dokkarit.
  • Kun lista on kasassa, sovitaan työnjaosta. Työntekijä voi auttaa esimerkiksi sellaisissa soitoissa, joiden pitää tapahtua virka-aikaan tai uusien ideoiden ja kontaktien löytämisessa. Muistakaa kuitenkin, että lippukunnan jäsenillä on paras tieto omasta alueestaan.

Kolotilan kyselymalli tästä

Vinkkejä kolonhankintaan

Ensin kannattaa ottaa yhteys taustayhteisöön. Helpointa on, jos sieltä tärppää!

Mistä aloittaa?

Kannattaa tehdä lista paikallisista tahoista, joilla voi olla tietoa vapaista tiloista tai tiloja:

  • Huoltoyhtiöt ja isännöintitoimistot alueella (yhteystiedot saa kerrostalojen rapuista) > tuntevat kerrostalojen kellarit ja komerot
  • Iltakävely alueella > onko kerrostalojen käyttämättömiä alakertoja, tyhjiä rakennuksia tai muita houkuttelevia kohteita. > kaupungilta tai kunnalta yleensä saa tiedon siitä, kuka omistaa
  • kaikki paikat, joissa on lapsia ja nuorita: tarhat, muskarit, lekarit, nuorisotalot, urheiluseurat ynnä muut
  • Asukastalot > asukasyhdistykset ja kaupunginosayhdistykset
  • Koulut > opetusvirasto >vanhempainklubit ja isännöitsijät
  • Seurakunnan kappelit, seurikset, kerhotilat ja muut
  • Lions-klubit, martat, urheiluseurat ja muut paikallisjärjestöt
  • Alueella toimivat isot firmat ja virastot > näiden kiinteistötyypit
  • Kaupungin tai kunnan Nuorisotoimi  (Vantaa/Espoo) & Nuorisoasiainkeskus (Helsinki) sekä kaupunkien tilakeskukset
  • Asuinalueen nimeä googlaamalla voi löytyä vielä vaikka mitä

Kannattaa sekä soittaa että laittaa sähköposti. Meiliin (ks. kirjemalli) voi kerätä perustiedot lippukunnasta, partion periaatteita (=vapaaehtoisuus, nuoret ja lapset yms.) sekä tilalle asetetut tarpeet. Listatkaa vain todelliset tarpeet, kuten vessa, vesipiste, pieni varasto yms.

Muuta huomioon otettavaa?

Alueella kannattaa aloittaa aktiivinen metelinpito heti kolonetsinnän alettua:

  • Jos kyseessä on olemassa oleva lippukunta, kirje vanhemmille
  • Aktiivinen kommunikointi alueella: koirapuistoissa ja leikkipuistoissa asia puheeksi.
  • Paikallislehtiin juttuja, joissa kerrotaan myös kolotarpeesta. Samalla kannattaa kertoa lippukunnan toiminnasta muutenkin, ties vaikka joku innostuisi toimintaan mukaankin!
  • Ostarin, kiskan, kirkon, asukastalon ja lekarin (yms.) ilmoitustauluille voi viedä ilmoituksen. Sellaisen voi myös laittaa paikallislehteen.
  • Alueen muihin lippukuntiin kannattaa myös olla yhteyksissä. Ehkäpä heillä on ässä hihassaan.

Rahoitusta täytyy miettiä myös: taustayhteisön + mahdollinen kunnan tai kaunpungin vuokra-avustus=riittääkö vai tarvitaanko myös omaa varainhankintaa? Miten paljon pystytään maksamaan kuussa vuokraa? Vuokraisännälle voi tarjota myös jonkinlaista vaihtaria, lippukunta voi osallistua esim. talkoisiin, hoitaa lipunnostoja tai nurmikon ajoa tms. halvemman vuokran vastineeksi.

Vakuutuksiin kannattaa myös kiinnittää huomiota. Partiovakuutus korvaa vain henkilövahinkoja, joten kolon vakuuttamista kannattaa myös harkita. Vakuutusta voi kysellä vakuutusyhtiöstä, mietintään voi laittaa vakuutuksen vesivahingon, ilkivallan, tulipalon ja murron varalta.

Kun jossain tärppää, kannattaa mennä heti itse katsomaan tilaa. Ajoissa paikalla olevia, kohteliaita, särmiä ja sielukkaita partiolaisia ei voi kukaan vastustaa. Liian kranttu ei saa olla, varsinkaan jos hätä on jo kädessä.

Apua piiristä?

Piirin toimistolta voi kysellä vinkkejä. Työntekijöilläkään ei valitettavasti ole (yleensä) kolotiloja kaapeissaan, mutta yhteiseen mietintämyssyyn löytyy varmasti aika! Työntekijät osaavat kertoa myös oman kunnan tai kaupunkisi avustusmahdollisuuksista.